Valtuustonkokous 15.11. Kannanotto: Maahanmuutto

Ryhmöpuheenvuoroni alkaa kohdasta 31:18

Ennen valtuustonkokousta, jokaisella puolueella oli mahdollisuus ottaa kirjallisesti kantaa kaupungin osallisuussuunnitelmaan ja hyvinvointikertomukseen. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa otin kantaa mm. Perussuomalaisten kannanottoon. Tarkoitukseni oli muistuttaa, että silloin kun otamme virallisesti kantaa asioihin on hyvä huolehtia siitä, että käytämme oikeita termejä, pysytään faktoissa ja muistetaan asioiden suhteellisuus. Maahanmuutto ei ole pelkästään negatiivinen asia.

Puheen voi kuunnella yllä olevasta videosta kohdasta 31:18 tai lukea alla olevasta tekstistä.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Laila Uljas                                                              15.11.2021

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat,

Keskustan valtuustoryhmä kiittää valmistelutyöstä ja hyväksyy osallisuussuunnitelman ja hyvinvointikertomuksen.

Haluaisimme ottaa kantaa Perussuomalaisten lausuntoon, joka koskee hyvinvointikertomusta sekä osallisuussuunnitelmaa. Nämä asiat liittyvät tiiviisti yhteen, niin kerron ne kaikki tässä samassa puheenvuorossa.

Perussuomalaisten lausunnon mukaan kertomus korosti maahanmuuttajia ja heidän tarpeitaan liian paljon.

Kävin lukemassa kertomusta tästä näkökulmasta, ja en huomannut, että tämä väite olisi pitänyt paikkaansa.

Ymmärrän, että silloin kun keskustelemme kotona ja ystävien kanssa, saatetaan puhua maahanmuuttajista ja pakolaisista yhdellä ja samalla nimityksellä.

Silloin kun tehdään virallisia kannanottoja, on tärkeätä erotella mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen tai työperäinen maahanmuutto.

Minä olen maahanmuuttaja. En ole pakolainen.

Ihminen etsii aina parempaa elämää. Teidänkin sukupuusta voi löytyä henkilöitä, jotka lähtivät Suomesta silloin, kun täällä oli nälänhätää tai vaikeita aikoja. He lähtivät Australiaan, Norjan kautta Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin.

Kun muutin Suomeen, olin siinä etuoikeutetussa asemassa, että osasin jo kohtalaisen hyvin Suomen kieltä. Luku- ja kirjoitustaitoni olivat vielä alkeellisia. Tavasin kuin ekaluokkalainen ja harjoittelin, joka päivä tunnin verran lukemalla Hesaria. Puolen vuoden päästä huomasin, että luin lähes yhtä nopeasti Suomea kuin Englantia.

Olen myös vaaleaihoinen niin sulauduin paremmin Suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mutta en ollut ikinä kuullut Kelasta ja muista palveluista, jotka ovat olennainen osa pohjoismaisia hyvinvointivaltiota. En siis tiennyt miten Suomalainen yhteiskunta toimi. Yliopistossakin oli aivan erilainen toimintatapa ja akateemisen kirjoittamisen kulttuuri. Joka päivä opin jotain uutta.

 Lausunnoissa otettiin kantaa, että maahanmuuttajien pitäisi tehdä töitä, oppia Suomen kieltä, ja sopeutua Suomalaiseen yhteiskuntaan. Tästä olemme täysin samaa mieltä. Todetaan että kotouttaminen on tehotonta. Tämäkin on varmasti totta joltain osin. Sitä voisimme tehostaa. Mutta sitä emme voi poistaa.

Haluan muistuttaa, että kunta on sitoutunut tarjoamaan kotouttamispalveluita. Laki on hyväksytty 2011. Tämä on lain määräämä velvollisuus.

 Juuri kielen opettelu, ja työnpaikan hakeminen tarvitaan tätä kotouttamistukea.

Suomi on yksi maailman digitalisoituneista maista ja DESI mittarin mukaan se on EU:ssa sijalla 2. Täällä on vaikea hoitaa virallisia asioita ilman pankkitunnuksia.

Maahanmuuttajia tulevat monenlaisista taustoista.  Monikaan maa ei ole yhtä digitalisoitunut. Edes Yhdysvallat ei ole yhtä digitalisoitunut, kuin Suomi. Yksi osa tätä kotoutumista on, että opetetaan maahanmuuttajille ATK-taitoja. Erityisesti maahanmuuttaja naiset ovat tässä alakynnessä. Tälläkin hetkellä maahanmuuttajille opetetaan digitaalisia taitoja, jotta he pärjäisivät paremmin.

 Kotouttaminen tarkoittaa, että autamme maahanmuuttajia löytämään töitä, oppimaan kieltä ja sopeutumaan yhteiskuntaamme.

 Emme ole naiiveja. Aiheuttaako maahanmuutto haasteita ja ongelmia. Kyllä aiheuttaa. Sitä se aiheuttaa myös muuallakin maailmassa. Ihmiselle, sopeutuminen on aina vaikeaa.

 Mutta emme halua, että katsomme maahanmuuttajia pelkästään negatiivisen kautta.

 Juuri kuulimme Kymsoten esitelmässä, että joka kolmas Kouvolalainen on yli 65-vuotias. Ja kunnallamme on muuttotappio historia. Kuka hoitaa meitä tulevaisuudessa, kun vanhennumme?

 Kysymys pitäisi olla miten saamme kotoutuneet ja kouluttautuneet pysymään täällä Kouvolassa. Liian moni lähtee pääkaupunkiseudulle kotoutumis-/kouluttautumisprosessin jälkeen. Meillä on Kouvolassa jo monella alalla työvoimapulaa.

 On ymmärrettävä, että maahanmuuttajat ovat aluksi töissä aloilla, joissa kielitaitoa ei tarvita. Esimerkiksi moni toimii ruokalähettijänä Wolt tai Foodora:n tyyppisissä yrityksissä, tai siivoojina.

Tarvitsemme asennemuutosta.

Heidän joukossaan on varmasti myös lahjakkaita. Miten autamme heitä nousemaan ja löydämme heidän potentiaalinsa.

Löysin tästä montakin esimerkkiä, mutta kerron tähän loppuun kaksi esimerkkiä onnistuneista maahanmuuttajista. Nämä esimerkit ovat Yhdysvalloista.

Meistä jokainen on varmasti käyttänyt tänäänkin Googlea useita kertoja ja lähettänyt viestejä Whatsapp:in kautta.

Sergei Brin oli juutalainen, jota kommunistinen puolue vainosi. Hän on Google:n perustajajäsen.

Jan Koum lähti Ukrainasta. Hän kehitti WhatsApp sovelluksen.

Miten löydämme sen mitä maahanmuuttajat voivat tuoda yhteiskuntaamme?